Kuka olen

cropped-sarijanatuinen-30032.jpg

Olen Sari Janatuinen, 46-vuotias perhepäivähoitaja Kempeleestä. Koulutukseltani olen kotitalousteknikko. Työskentelen kotikyläni koulun eskariryhmässä hoitajana. Harrastuksiani ovat lukeminen ja puutarhanhoito.

Olen toiminut aktiivisesti politiikassa vuoden 2012 kunnallisvaaleista alkaen.

Olen Kempeleen kunnan luottamustehtävissä ensimmäistä kauttani jäsenenä kunnanvaltuuston lisäksi elinvoima- ja resurssivaliokunnissa, viranomaislautakunnassa sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman seurantaryhmässä. Olen Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kuluvan valtuustokauden ajan minulla on kunnia edustaa Vasemmistoliittoa varajäsenenä Euroopan Neuvoston Kunta- ja aluehallinto kongressissa. Kansainvälisessä tehtävässäni olen päässyt osallistumaan muutamia kertoja kongressin kokouksiin Strasbourgissa. Olen ollut kaksi kertaa Euroopan Neuvoston vaalitarkkailijana kunnallisvaaleissa, keväällä 2014 Alankomaissa sekä Moldovassa kesällä 2015. Syksyllä 2014 edustin kongressia Brysselissä kokoontuneessa työryhmässä, joka valitsi v. 2017 Euroopan Youth Capital – nuorisopääkaupungin. Viime syksynä pääsin myös edustamaan kongressia osallistumalla Tanskan Aarhusissa pidettyyn konferenssiin, joka koski ääriliikkeiden radikalisoitumista ja hyviä toimintatapoja paikallistasolla.

Olen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston 2. varapuheenjohtaja.  Kempeleen Vasemmisto ry:ssä olen johtokunnan jäsen sekä yhdistyksen sihteeri.

Vasemmistonaisissa olen toiminut valtakunnallisesti Valtikan jäsenenä sekä Pohjois-Pohjanmaan vasemmistonaisten puhenaisena.

Olin ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Olen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aktiivi. Olen ollut perhepäivähoitajien luottamusmiehenä sekä yhdistykseni varapääluottamusmiehenä. Tällä hetkellä olen paikallisen yhdistykseni hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja.

Olen Suomen ammattiliitojen solidaarisuuskeskuksen SASK:in Kunnon työn lähettiläs sekä JHL:n solidaarisuuslähettiläs.

Poliittisessa toiminnassani haluan puolustaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Mielestäni Suomen kiristynyt politiikka turvapaikanhakijoita kohtaan sekä kehitysavun supistukset ovat häpeällisiä. Jos ajatellaan globaalia oikeudenmukaisuutta pitkällä aikavälillä, niin kyllä länsimaissa ollaan vielä pitkään velkaa kolmansien maiden ihmisille, siitä riistosta, mitä on satojen vuosien ajan heihin kohdistunut. Eikä riisto ole loppunut. Punnukset eivät todellakaan ole tasan.  Tarvitsemme solidaarisuutta heikommassa asemassa olevia kohtaan. Tämä koskee myös tilannetta kotimaassamme.  Mielestäni on sekä käsittämätöntä että kestämätöntä, että lastemme ja nuortemme tulevaisuutta heikennetään, kun koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta leikataan. Osa nuoristamme ajetaan syrjäytymään, sillä koulutuspaikkoja ei riitä kaikille, mutta työtäkään ei ole tarjolla. Köyhät, sairaat, vanhukset, vammaiset ja muut heikommassa asemassa olevat on laitettu maksumiehiksi maamme hallituksen järjestämissä talkoissa. Työpaikkoja ei synny työttömiä lyömällä. Työtä pitäisi mielestäni jakaa. Lyhempi työpäivä tai työviikko toisi työssä jaksamista sekä lisää työpaikkoja.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s